Jeesjees lupailin viimeks kertoa et mistä idea au pair-vuoteen lähti ja vähän siitä perheestä johon pääsen! Toivottavasti osaan tiivistä tätä stooria...
Ihan kunnolla en muista et mistä idea lähti, kauhea tarve vaa on aina ollu päästä vuodeks täältä pois. Ei saa nyt ymmärtää väärin, Suomi on mun koti ja tuun tänne aina takas ja rakastan tätä maata, mut uskon siihe et vuos muualla kasvattaa luonnetta ja antaa erilaista perspektiiviä asioista, ihan iästä riippumatta. Mut siis, kauhee tarve. Vaihtovuos lukiossa ei kuitenkaa ollu vaihtoehto, koska halusin suorittaa lukion kerralla kolmessa vuodessa. Rakastan lapsia, joten au pair-vuosi kolahti muhun heti.
Paraskaveri sit päätti keväällä 2013 hakea au pairiks, ja pääsikin perheeseen Brooklynissa ja pian vietettiinkin läksiäisiä ja hyvästeltiin Helsinki-Vantaan lentokentällä naama pinkkinä ja märkänä kyynelistä. Nii paitsi siis lähtijä itse. Varmaan vaa esitti kovaa ja parku sitte koneessa. Mut siis pointti: sain vuoden seurata Danun vuotta au pairina ja en vaa malttanu odottaa et itekki pääsen lähtemään. Koulussa kävi myös Cultural Caren edustaja esitelmöimässä au pair-vuodesta ja olin tietty aivan myyty, nyt vaan äkkiä hakemusta kehiin ja nä kirjotukset alta pois!
Idea au pair-vuodesta siis osu ja uppos oikeen kunnolla, ja tässä sitä nyt ollaa, kuukaus lähtöön! Kuukauden pääst oon jo New Yorkin Au pair-koulussa, jossa vietetään eka viikko. Kerron siitä sitte enemmä ku oon siellä ja oikeesti itekkää tiedän siitä kunnolla jotain! Kouluviikon jälkee, 30.10., kaikki au pairit lähtee perheisiinsä ja tästä mukava aasin silta siihen, minkälainen perhe mua Amerikassa odottaa!
Mun perhe asuu siis Massachusettsissa, 45 minuutia Bostonista ja 2,5 tuntia Nykistä. Tarkaa paikkaa en halua kertoa koska oon liian vainoharhanen ja nähny Takenin liian monta kertaa. Mut kyseessä on pikkukaupunki, mikä sopii mulle täydellisesti! Suurkaupunkielämä ei 24/7 sopis mulle, joten on ihanaa päästä asumaan rauhallisee paikkaa, mut sit ku sitä hälinää ja vilinää kaipaa, nii se on vaa 45min matkan päässä. Perhe on viisihenkinen: isä ja äiti ja kolme lasta. H on 3,5 vuotias poika jolla on 10 kuukauden ikäiset pikkusiskot C ja K. "Siis mitä onks toi iha hullu, eiks toi tajuu kuin raskasta on hoitaa kaksosvauvoja 3,5 vuotiaan lisäks??!??". Ei. Hyvin Amerikkalaiseen malliin tytöillä on oma hoitaja, joten mun vastuulla on vaan H 3,5v. Totta kai autan tyttöjen kanssa, mut heidän varsinainen hoitaminen ei kuulu mun tehtäviin. Lapsista on paha sanoa vielä yhtään mitään parin Skype-puhelun jälkeen, varsinkaa tytöistä! H on vähän ujo, mutta Skypessäki lämpeni aika nopeesti, ja sitte höpöttiki jo vaikka mitä! Kaikki kolme olivat tositosi sulosia, ja odotan innolla et pääsen tutustumaan heihin oikeen kunnolla! En tiedä mitä muuta perheestä kertoisin, mun mielestä ei oo sovieliasta kertoilla nettiin esimerkiksi host-vanhempien työpaikoista, ja talostakin voin vaan sanoa, et se on iso ja hieno, jokanen varmaan ymmärtää, että mitään "room-tour"-postauksia mä en voi toisten kodissa tehdä. Mut sanotaan nyt, että 1800-luvulla rakennettu, sittemmin remontoitu talo, on tosi upea!
Enpä tiedä mitä muuta näistä aiheista kertoisin, kysy jos tulee jotain mieleen!
Ihanaa viikon alkua,
- Sanni
24.9.14
Step by step
1. Saat jostain idean lähteä au pairiks ja kuulet kaverilta hyvästä firmasta, tai kuten minä, kouluun tulee jonkun firman työntekjiä kertomaan hommasta.
2. Innostumisen jälkeen otat vähän lisää selville tästä kyseisestä firmasta ja unohdat et maailmassa on muitakin firmoja jotka lähettelee au paireja maailmalle, not a good thing. Muista aina ottaa selvää vaihtoehdoista niin voit valita just sen firman, joka sulle sopii parhaiten!
3. Ite päädyin Cultural Careen. Heillä homma toimii niin, että nettisivuilla ilmottaudut info-tapaamiseen, jossa kerrotaan koko hommasta vähän lisää ja sua haastatellaan. Infon jälkeen saat tunnukset joilla pääset tekemään hakemusta!
4. Hakemus. Nyt pääset täyttämään sivukaupalla tekstiä itsestäs, lastenoitokokemuksista ja kehumaan miksi just sä olisit hyvä au pair. Muista olla rehellinen ja tarkka kun muotoilet asioita. Hakemus on englannin kielellä, joten sanakirja on hyvä kaveri! Kun hakemus on Sun mielestä valmis, se submitataan ja läheteään sulle pariin kertaan takasin korjattavaks.
5. Liitteet. Hakemusta tehdessä sun täytyy lähettää Tukholman toimistolle erilaisia lappuja. Tä koettelee hermoja.
6. Matching Process. Kuvittele ittes nyt Zaraan kattelemaan vaatteita. Voit kattella kaikkia vaatteita samaan aikaan, mut sovitettavaks saa ottaa vaan kolme vaatetta. Sovittaessa saatat pitää sitä yhtä toppia siellä varmuuden vuoks koska se vaa näytti nätiltä, etkä haluu et kukaa muu ottaa sitä koska se oli viiminen koko. Et kuitenkaan välttämättä ees kokeile tätä toppia, koska se mekko jota just nyt sovitat on iha täydelline ja päätät ottaa sen, mut rahat ei riitä toppiin, joten turha ees kokeilla. Tällä hetkellä toppin mahdollinen The One-ostaja ei löydä sitä, koska se on sulla varattuna, tä toppi voi vaan toivoa, että sen The One-ostaja joka rakastuu siihen yhtä paljon ku sä sun mekkoon, odottaa kaupassa edelleen, eikä oo lähteny tullakseen viikon päästä uudestaan. Vähän epäreilua vaatteille, vaatteet kun ei pääse valitsemaan ostajaa, ellei niitä valita sovituskoppiin, jossa ne sit voi tehdä parhaan mahdollisen vaikutuksen ostajaan. Kuvitellussa tilanteessa sinä ja muut ostajat ootte host-perheitä, vaatteet on au-paireja ja sovituskoppi on Matching Process jossa viestitellään ja Skypetetään perheen kanssa.
7. Kun se Match sit on vihdoin löyty, siitä tehdään virallista Cultural Caressa. Saat lähtöpäivän ja lentotiedot sekä ohjeet viismin hakemiseen.
8. Viisumi. Viisumia kannattaa alkaa hakea heti ku perhe ja lähtöpäivä on varmistunu! Cultural Care lähettää linkin ja ohjeet viisumin hakemiseen, ja ne pitäis saada heti perheen saamisen jälkeen. Mulla kuitenkin kävi niin, että mun ohje-email Cultural Carelta hävis johonkin internetin ihmeelliseen postimaailmaan, joten tein mun viisumihakemuksen ilman ohjeita (luulin siis saaneeni ne ja ihmettelin ku olivat niin huonot!), joten pyydä ja varmista että saat ohjeet!!! Viisumin teko on hankalaa ja mulla meni sen kanssa tappelemiseen neljä päivää. Viisumiin tarvitaan myös kuva, joten hanki se valokuvaliikkeestä, itseotetut ei kelpaa. Kun hakemus on tehty ja maksettu, saat varata ajan haastatteluun, kesäisin on ruuhkaista, mutta omani sain sovittua jo 1,5 viikon päähän näin syksyllä.
9. Passi jolla haet viisumia, tulee olla voimassa PUOLI VUOTTA KOTIIN PALUUSI JÄLKEEN. Koska mun lähtö on 27.10.2014, ja nykyinen passi menee vanhaksi 2.1.2016, ei sille olis myönnetty viisumia. Tarkasta siis passisi, haastattelluun on ikävä mennä useampaan kertaan!
Tähän asti olen nyt itse päässyt ja nyt odottelen viisumihaastattelua! Ensi kerralla kerron miksi päätin au pairiksi lähteä ja vähän siitä perheestä johon pääsen!
-Sanni
23.9.14
30 faktaa minusta
1. Oon turkulaine
21. mutta mulla on opiskelupaikka Turun Diakonia-AMK:ssa.
2. ja kirjotin ylioppilaaks keväällä 2014
3. Turun klassillisesta lukiosta.
4. Mulla on synttärit kesäkuun eka päivä,
5. joten vietin 19-vuotis synttäreitä heti lakkiaisten seuraavana päivänä.
6. Harrastan tankotanssia
7. ja se on mulle hyvin rakas laji!
8. Vapaa-aikana käyn treeneissä
9. ja vedän paria tankotuntia Dance Studio Funkylla.
10. Alotin lenkkeilyn,
11. mut en tykkää siitä ja unohdan välillä mennä lenkille.
12. Tykkään myös hirveesti olla mun kavereiden kanssa!
13. Ja välillä ihan vaan yksinään.
14. Rakastan lukea kirjoja!
15. Kesällä luin 11 kirjaa.
16. Oon myös vakavasti koukussa Netflixiin.
17. Mutta kaikken eniten rakastan viettää aikaa mun poikaystävän kanssa!
18. Se on huippu tyyppi.
19. Tykkään uida.
20. En ole töissä enkä koulussa tällä hetkellä,
21. mutta mulla on opiskelupaikka Turun Diakonia-AMK:ssa.
22. Aloitan siellä viittomakielen tulkin opinnot au pair- vuoden jälkeen.
23. Tykkään lapsista ihan hirveesti,
24. ja siks au pair-vuosi on huikee juttu!
25. Vaiks mul tuleeki iha hirvee ikävä perhettä ja mun ystäviä.
26. Mulla oli joskus blogi "My Life As I See It",
26. Mulla oli joskus blogi "My Life As I See It",
27. mutta en jaksanut kirjoittaa,
28. ja ihmiset alko saamaan musta ihan vääränlaista kuvaa,
29. mikä oli mun oma vika.
30. Tällä kertaa oon viisaampi!
Jees! Aattelin et pari faktaa lista-muodossa on kiva ja näppärä alku tälle blogille, toivottavasti jollekin kolahti!
Tiedän, et jos ei-turkulaisena luet mun blogia, tä murre sattuu pahasti silmiin ja korviin ja koko kehoon. Oon pahoillani siitä. Yritän parhaani mukaan noudattaa muita säännötöjä pilkuista ja yhdyssanoista yms. Harkitsin kirjakielellä kirjottamista, mut totesin et siit tulee niin vaa teennäine olo ittelleen, et ainaki nyt aluks pitäydyn tässä mun puhekielessä. Katotaa sit myöhemmi jos tä kieli täst vaiks iha väkisi sit muuttuis!
Tä blogi tulee siis kertomaan seuraavan vuoden mun elämästä Jenkkilässä au pairina. Syy miks aloin uudestaan kirjottaa blogia, oli se et haluan mun perheen, sukulaisten ja ystävien voivan seurata mun elämää täältä tälleen kätevästi, ilman että täytyy sovitella Skype-treffejä 7 tunnin aikaerolla. Tarjoan tässä samalla tilaisuutta muille au pairiksi-haluaville tilaisuutta päästä seuraaman mun vuotta, niin tietää sitten mitä edessä suunnilleen on, jos au pairiksi päättä lähteä!
Toivottavasti jo huomenna pääsen postailee uudestaa iha kunnon asiaa!
- Sanni
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)