27.2.15

Do you get tired?

Tän kysymyksen esitti mulle tänään tyttöjen toinen lastenhoitaja, viitaten elämiseen työpaikalla pienten lasten kanssa.

Kyllä täytyy myöntää et vaikka oon aina tienny ettei lastenhoito helppoo puuhaa oo, nii kyl tä silti vähän yllätti. En jotenki ollu tajunnu miten raskasta henkisellä tasolla tä voi olla. Rakastan mun host-lapsia ihan yli kaiken, mut totuushan on ettei ne aina käyttäydy niin rakastettavasti, eikä tietty pidäkään, lapsiahan ne on.

Tytöt on oikeesti vauvoja helposta päästä, he on suurimman osan aikaa ilosia, hauskoja ja käyttäytyy tosi nätisti. Mut kyllä mä joka aamu rukoilen et ne nukkuis vähän pidempään. Ja vaikkei mun yöllisiin huutoihin tarvi nousta, nii kyl niihin herää ja sydäntä raastaa. Tai kun yht äkkii aletaa itkee vaiks olis just herätty päikkäreiltä, ruokaa syöty ja vaipat vaihdettu, nii kyl siin meinaa itelläänki itku tulla ku yrittää sydäntä särkien keksii et miten sais sen itkun loppumaan. Tästä huolimatta koen vauvat helpommiks hoitaa kun tän vanhimman lapsen. 

Neljävuotiaan kaa työskentely on kyl ihan yhtä vuoristorataa. Välillä oot tyypille koko kaikkeuden idoli ja seuraavaks kysytään et "koska lähet takas Suomeen?". On hankalaa olla ottamatta itteensä, kun muksu ilmottaa päivän päätteeks et sä oot paha, kun oot just vieny häntä kirjastoon, tehny lemppari ruokaa ja muuten vaa toisen huviks riehunu ja muuteski jo väsyny. Tai itsensä hillitseminen, ku se peppu ei vaa pysy siinä penkissä vaiks ruoka olis lautasella melkee koskemattomana. Tällasina hetkinä mun tekee oikeesti mieli itkee ku turhauttaa vaa niin paljon. Tuntuu et mikään ei toimi ja kaikki mitä tekee, on väärin. Täällä oon asian ratkassu sillä et lukittaudun hetkeks vessaan. En tietty vauvoja yksin jätä, mut neli-vuotias pärjää kyllä hetken jos ite häviän laskemaan kymmeneen. Mut sit taas tä kaikki ikävä häviää muistoista heti, kun tä 1/3-mies kiipee syliin ja haluu ottaa mun kanssa kuvia, tai juoksee kädet ojossa syliin antaakseen suukon, tai kun yhtäkkii kesken leikin ilmottaa et "mä rakasta sua". Kyllä tä työ on henkisesti raskasta, mut niin palkitsevaa ja opettavaista.

Eli kyllä, kyllä mua väsyttää tä työ joskus. Mut ikinä, siis IKINÄ, mul ei oo tullu sellast oloo ettenkö haluis olla täällä ja et haluisin kotiin. Ei. Joo mua väsyttää ja hoen mielessäni veetä ku mikää ei suju, mut sillonki haluun vaa lukittautuu omaa huoneeseen ja lakata olemasta hetkeks. Suurimman osan turhautumisesta saan purettuu salilla ja altaassa, mikä on tosi hyvä. Suurin turhautuminen on perjantaisin, ku takana on jo pitkä viikko, mut viikonloppusin hankkiudun aika poikkeuksetta ulos talosta, nii et saa vähä enemmä omaa tilaa, ja uus viikko voi taas alkaa hyvin. Tykkään tästä työstä oikeesti paljon, ja jokaikinen päivä saa nauraa kippurassa ku joku lapsista keksii jotain hauskaa. Mut se tästä niin väsyttävää tekeeki ku tunteen on niin vahvoja ja laidasta laitaan kokoaika ja joka päivä. Ja kuten aikasemmin sanoin, nii palkitsevaa tä on. Oon oppinu niin paljon uutta, mistä saan kiittää pelkästään tätä perhettä ja lapsia, ja mun vuos ei oo ees puolessa välissä vielä!! 

Näihin ajatuksiin ja tunnelmiin päätän pitkän perjantaini,

- Sanni

26.2.15

Kuulumisia 3

Totesin Vilmalle ja Johannalle et oon niin huono pitää yhteyttä Suomeen ja misä lie niitä ystävii täl hetkel liehustaa, et hävettää iha. Ja tä mun postailemattomuuski on sitä luokkaa noloa et hyvä ku kehtaan ollenkaa kirjottaa, mut tässä nyt teille vähän parin viikon kuulumisia!! 

Lunta on edelleen ihan pirusti. Oon siis ihan kurkkuani myöten täynnä tätä, kirjaimellisesti. Tulin tänne sillä ajatuksella et ihanaa nyt saan viettää lyhyemmän talven ja ei oo nii paljon lunta, mut eheeeeeii tottaKAI Massachusetts päättää just tänä vuonna muuttua Alaskachusettsiks, tietty. Host-isäni sanoo et ens kuun loppuun mennes kaikki lumi on sulanu. Vähän epäilen kun noita talon kokosia kinoksia kattelee. Oon täs jo muutamaan kertaa uhkaillu lähtee Suomeen ku siellä on plussakelit. Matkalaukutki on edelleen mun huoneessa, ihan vaa varmuuden vuoks. 

Minun lapsoset on ihania. Jos ne olis oikeesti mun, nii mun Instagram feed olis täynnä videoita ja kuvia niistä ku ne on nii hassuja ja sulosia kaikki kolme. Onneks tä yks nelivuotias muistuttaa mua joka päivä kerran tai kaks (3,4..), et kaikki suloset yks vuotiaaki kasvaa neljä vuotiaikis, nii ei pääse toi vauvakuume iskemään. Ei vaa, onha H iha mahtava poju, mut tosiasia on se et hän on 4, eikä siitä pääse yli eikä ympäri. Me kyl tullaa tosi hyvin juttuun ja ollaa löydetty se yhteinen sävel. Tietteks ku se on niin palkitsevaa ku muksu vie omat astiat pyytämättä tiskialtaasee ja TV:n kattelemisen sijaan pyytääki saada leikkii omas huoneessaan. Eilen meil oli tällane päivä, ei tarvinnu tapella mistään! 

Mitäs sitte, elämä rullailee aika ihanasti täällä päässä. Oon niin onnellinen et kattelen elämää vaalenpunasten sydän lasien läpi. Eiköhä kaikki tätä lukevat arvaa et mikä tähänki on syynä, edellisestä postauksesta voi vähä stalkata vinkkiä. Mut pointtina on et tää mimmi hymyilee ku Naantalin aurinko iha 24/7 eikä sitä sammuta ees (kahden) kakkavaipan vaihto! 

Ainut asia mikä tätä mun ruusukuplaa varjostaa on se, et mun ystävä Katrine lähtee kotiin. Hänen au pair-vuotensa loppu vähä aikasemmin ku piti, ja hän on lähössä takasin Tanskaan 1,5 viikon päästä. Tää pimu osottautu pienes ajas mulle onneks oikee sielunsiskoks, et tiedän meijän ystävyyden jatkuvan tästä huolimatta. Eikä se Tanskanmaa ny nii kaukana kotoa ole, tässä mittakaavassa ku täällä oon, nii suorastaa iha naapurissa ollaan!

Nii on mul kans huoli Nro2. Mun sali lopettaa! Siis tä on niin perseestä koska mun sali on iha mahtava! En tie tarkkaa syytä, mut ens kuun lopussa suljetaa ovet ja mun pitää hommata uus treenipaikka. Ei tää muuten olis nii kamalaa, varmasti löytyis nopeesti uus kiva sali ihanalla henkilökunnalla, mut ku mä tarviin sen uima-altaan. Tällä salilla mis nyt käyn, nii on allas ja maksan koko huvista kolmekymppiä kuulta, eli en mitään! Kaks muuta salia tääl olis altaan kanssa, mut toinen on kuulemma nii iljettäväs kunnos et sellasest ei ketää maksa saatika ui, ja toine olis sit seitkyt dollarii kuussa... Jokane tietää et pihinä suomalaisena kolmestakympistä seittemäänkymppiin nouseminen on aika suolasta eikä hirveesti innosta. Eli itku täs melkeen tulee! Lisäks tällä nykysellä salilla treenaan Katjan kaa, mikä on iha huippua, mut nyt me varmaa joudutaa eri saleille ku hän ei tartte allasta, nii turha häne alkaa maksaa maltaita. 

Tällasta siis tänne. Lupaan yrittää postailla vähä useammin, tässä nyt kuvapläjäys anteekspyyntönä! 
IMG_1159
IMG_1156 IMG_1154 IMG_1157 IMG_1160 Näyttökuva 2015-2-26 kello 12.23.30IMG_1161

14.2.15

Valentine's Day 2015

I'm writing in English this time, so that all my dear friends can understand, since it's the Valentine's Day! My day is getting better and better every hour, so I need to share all this with you, whoever's behind the screen. I'm full of love right now and I feel like nothing could ruin this day from me! 

I've never been a Valentine for anyone, but this year I got to be Justin's Valentine, and he made sure that I had an unforgettable Valentine's Day (well pre-VD on Friday, since today's snow storm ruined our original plans, but I don't care haha). You guys who are confused that who's this random dude I'm talking about, he's this pretty awesome guy that I met a month ago and now I can't get rid of him (not that I want to tho). So yesterday we had delicious steak for dinner that Justin had made, and later I got my first VD gift ever, teddybear and Finnish chocolate!! I've really missed Finnish chocolate, I don't know where he got it, but I'm very very happy and impressed! 

Today I also finally got my box from Finland! It was suppose to come already on Wednesday, but because of the snow, it was stuck in Boston. But I guess that this was the perfect day to get the box! My family had filled the box with my favorite Finnish candy and snacks and I couldn't be happier! 

Also I gotta brag that I have some amazing friends (and amazing sister) back in Finland, and they made a huge favor for me last weekend and today, I'm lucky to have true friends around the world! 

So like I said, I'm full of love today and I can't stop smiling! I hope you all have as great weekend that I've had this far!!

IMG_0804 IMG_0802 IMG_0808 IMG_0801 IMG_0803 IMG_0805 IMG_0800 IMG_0809

Kisses and hugs!!

- Sanni

2.2.15

Lunta tulvillaan, on raikas talvisää!

Heippa vaan taas pitkästä aikaa! Lumimyrskystä selvittiin, vaikka kyl toi viime viikko aika hermoja raastava oli! 

Aikasemmin kirjottelin et asustelen sillä pahimmalla blizzard-alueella, ja me todellaki saatii vajaa metrin verran lunta vuorokaudessa! Ei toi lumen määrä nyt näin suomalaisena ihmetytä, ja toi lumisadeki oli aikasamanlaista mitä mielläki, sellasta pyrytystä, mut siis olihan sitä lunta paljon! Mut siis ku porukka maanantaina täytti ruokavarastoja ja osti taskulamppuja niinku maailmanloppu olis tulossa, nii se vähä huvitti. Tiista ja keskiviikko oli siis lumipäiviä ja koulut oli peruttu, vaan tiistaina sato lunta tosin, et keskiviikkona oli "siivouspäivä" kun katuja raivattiin et mahtuu autot ja bussit kulkemaan. Nii tiistainahan ei saanu ajaa autolla, minkä kyl käsitän koska tässä maassa ei ole talvirenkaita(??!!?!), joten meno oliski ollu vaarallista. Mtu siis ei menny sähköt, ei kaatunu puita, kukaan ei oo loukkaantunu, lunta vaan on pirusti. 

Mut koska mä oon ihminen joka ahdistuu kun ei oo viikkosuunnitelmaa, nii viime viikko todellaki oli ahdistava ku ei yhtää tienny et mitä tapahtuu päivän aikana, saatika sit seuraavast päivästä. Tyttöjen lastenhoitajaki tuli kipeeks torstaina, nii mä päädyin yllättäen koko päiväks töihin. Ei siinä mitään, tytöt on ihania ja niitten kaa on suht helppoo, mut tein viimeviikolla 8-10 tunnin päiviä, joten viikonloppu oli kaivattu! Ettei iha mee valittamiseks nii kerron et meillä oli ihana päivä tyttöjen kaa! Vein heijät ulos lumeen ja olin niin ylpee ku kumpikaan ei itkeny yhtää koko pukeutumis/lumi/riisumis-rumban aikana! Tytöt on siinä iässä et heijän tekemisii on ihana seurata ku koko aika saa nauraa ja he on niin iloset tytöt muuteski! Minun kullanmurut! H:nki kanssa käytiin lumessa pyörimässä enkä tie kumpi meist oli enemmä innoissaan!

Viikonloppuna shoppailtiin Katjan ja Lukasin kaa ja tein hyviä ale-löytöjä, kesävaatteista...Tammikuussa kun on lunta reisiin asti... No mut olipahan hei alessa! Syötiin (mulle ekaa kertaa) Cheesecake Factorylla ja omg oli kyl niin hyvää ruokaa et huhhuh mut kyl siitä safkasta niitä kaloreitaki sit löyty useampi sata. Burgerin ja suklaamousse-jätti-kakkupalan jälkeen oltiin hyvin tankattu sellaset 1000 kaloria, joten päätettiin mennä salille yhdessä seuraavana päivänä. Eilen sit mentii yhdessä treenaamaa, ja vaiks yleensä oon sellane yksin treenaaja, nii Katjan ja Lukasin kaa on kyl tosi kiva treenata ku kaikki potkitaa toisiamme vähä persuksille nii ei pääse lintsaamaan! Illalla mentiin Lukasin kaverin luo kattomaan Super Bowlia, jee go Pats! Jees ystäväni tietävätki millanen urheilun seuraaja olen, joten keskityin enemmän sosialisointiin ku itse peliin. Totta kai mä viimiset huikeet minuutit katoin, ja on siistiä voittaa Super Bowl mut mä vaan en saa tosta urheilusta irti oikee mitää. Mut siis tosi kivaa oli!! 

Tänään on taas lumipäivä, eli koulut on peruttu, huomenna pitäis olla normi päivä, toivottavasti... Mulla hajoo pää ku en tiedä mun aikatauluja enkä voi suunnitella hahaha mut saapahan hyvällä omatunolla olla vaan kotona tekemättä mitään erityistä! 
fghjk IMG_0347 bnmölkj xcvbnm, cvbnm sdfghjk fghj dfghj IMG_0371 ölkjh ghjkl

Kuullaan taas!

-Sanni